Pitkästä aikaa – blogin jatkosta

Hei kaikille hyvin pitkän ajan jälkeen!

Blogi hiljeni sitten maaliskuisen Bahrainin reissuni. Tuon reissun ajan olin itseasiassa ajatellut bloggaavani ihan normaalisti, mutta sitä ei sitten tapahtunutkaan; ei silloin, ei kotiin palattuani, eikä moneen kuukauteen sen jälkeen. Ajattelin aina aiemmin mielessäni että minkäänlaista taukoa blogista ottaessa olisi paluu varmasti tosi vaikeaa tai sitä ei yksinkertaisesti enää kiinnostaisi tehdä, ja pakko sanoa että tuo ajattelu osui kyllä hyvin oikeaan. Aluksi ajattelin, että palaan vaikka kuukauden päästä, mutta kuukausi tuli ja toinenkin, eikä mulla vaan ollut mitään instressejä tulla takaisin; tuntui että kaikki se mitä halusin jakaa, pystyin jakamaan ihan yhtä hyvin Instagramin kautta, joko ihan seinälläni tai Storyissa.

Blogittomaan kevääseen on mahtunut paljon, sekä hyvää että huonoa. Bahrainissa ollessani julkistin vihdoin minkä parissa olin tuolloin noin kuukauden päivät työskennellyt kaikessa hiljaisuudessa: oman vaatemerkkini 143 Anywhere. Toiveeni ja suunnitelmani oli lanseerata merkki virallisesti jo kuukautta myöhemmin, mutta yrityksen perustaminen täällä Arabiemiraateissa ei ainakaan omalta osaltani mennytkään ihan niin nopealla tahdilla kuin kuvittelin, ja nyt toiveissani on olla valmis tilauksille aivan lähipäivinä, kunhan vielä viimeiset asiat on saatu hoidettua kuntoon. Melko ripeään tahtiin tämä kaikki on toki siitä huolimatta tapahtunut, vaikka omasta yltiöpositiivisesta tahdista jouduinkin hieman joustamaan.

Maaliskuun lopulla rakas isäni lähti pois luotamme ikuisuuteen, ja tämä oli ihan uskomattoman raskas asia minulle – on edelleen. Olin asian myötä pitkään sankassa sumussa, enkä koe että olen edelleenkään päässyt käsittelemään hänen poismenoaan kunnolla, sillä en ole vieläkään päässyt näkemään perhettäni, tai edes miestäni, joka on ollut tämän koko kevään Saudi-Arabiassa. En halua puhua tästä nyt tämän enempää, mutta tämä on ollut suuri osa kevättäni ja siksi halusin tämän verran asiasta nyt täälläkin sanoa. Tilanne on edelleen vaikea ja surullinen, eikä se tule siitä varmasti pitkään aikaan muuksi muuttumaan.

Halusin tulla sanomaan jotain tänne blogiin tästä hiljaisuudesta, mikäli siellä on joku joka ei edelleenkään Instan kautta seuraa ja on ihmetellyt mitä on tapahtunut. En halua tehdä mitään lopullista päätöstä blogin jatkosta, mutta juuri nyt blogi ei tullut kovin oleelliselta osalta elämääni ja keskityn mielummin jakamaan elämääni Instassa: jos siis ette vielä siellä seuraa niin @jenniukk löytyy, tervetuloa sinne. Ehkä vielä jossain välissä tulee fiilis että haluan palata blogin pariin, mutta juuri nyt keskitän aikani omaan yritykseeni, joka on ollut pitkäaikainen haave ja unelma, ja mistä olen äärimmäisen onnellinen ja innoissani. Lisäksi suosittelen ottamaan kuunteluun Aavikolla-podcastin, mitä teen ystäväni Jannin kanssa Dubaissa elämiseen liittyen. Podi jää juuri nyt kesälomalle, mutta meillä on lähes 30 jaksoa ulkona ja ne voi kuunnella siilä välin Spotifyssa, Apple Podcasteissa tai suoraa tämän linkin takaa. 

Vaikka tämä ei lopullinen hyvästi blogin puolella ehkä olekaan, haluan kiittää teitä kaikkia koko sydämestäni että olette olleet mukana matkassa, osa jopa yli kymmenen vuotta – aina Rovaniemen ajoista saakka. Jokainen teistä on ollut niin tärkeä tässä matkassa, enkä koskaan unohda teitä ja meidän yhteisiä keskusteluja ja viestejä. Kiitos!

X Jenni

Maaliskuun alun kuulumisia

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä, merkattu *-merkillä.

Tässähän ehti vierähtää taas tovi, että pääsin blogin pariin. Just nyt mulla on paljon meneillään ja monta samanaikaisesti työn alla olevaa projektia, joten ajankäytön kanssa on ollut vähintäänkin pohdittavaa. Nyt ajattelin kuitenkin tulla kertomaan vähän kuulumisia. Mitä oon puuhannut viime viikkoina ja mitä olisi tiedossa alkavalle viikolle?

Mieheni onnistui olemaan täällä Dubaissa ihan viime päiviin saakka; pari päivää sitten hän lähti Bahrainiin pariksi viikoksi ja lentää suoraa sieltä Saudi-Arabiaan, ellei tässä parissa viikossa ehdi tilanteet muuttua. Tietysti harmitti taas ihan älyttömästi, että hänen oli mentävä, mutta toisaalta olen niin kiitollinen että hän pystyi olemaan täällä näinkin kauan; alunperin suunnitelma oli, että hän olisi lähtenyt jo pian Suomesta paluumme jälkeen, eli helmikuun alussa, takaisin. Pidennetyn ajan myötä saimme myös vihdoin juhlistettua (kolmivuotis)hääpäiväämme. Aiempina hääpäivinä meillä on aina ollut muuta ja viime vuonna emme edes olleet samassa maassa, joten tämä oli aika spessua, heh. Kävimme illallisella suosikkiravintolassamme The Mainessa ja ylläni ollut mekko oli ehkä kysytyin ja kehutuin vaatekaappaleeni koskaan – siispä linkkaan sen myös tähän postaukseen. Kieltämättä en meinannut itsekään uskoa miten hyvältä tämä varsin edullinen (alle 60 e) mekko näyttää luonnossa. Siitä tuli kertaheitolla omakin suosikkini! 

Mekko * ASOS

Laukku * DEMELLIER

Kengät MANGO (samantyyliset * täällä & * täällä)

Mieheni kanssa vietetyn ajan lisäksi olen tosiaan puuhastellut useamman projektin parissa. Aavikolla-podcastiin liittyen saimme oikein kivoja uutisia, nimittäin podimme on alkanut kivuta ylemmäs Apple Podcastien listauksissa, mikä on aika upeaa, sillä olemme mainostaneet podia todella vähän! Viime viikolla äänitimme myös ekaa kertaa kunnon studiossa ja tulevissa jaksoissa kuullaan Jannin ja mun lisäksi mielenkiintoisia vieraita.

Lisäksi olen pian valmis paljastamaan projektin, minkä parissa olen viettänyt varsinkin viimeisen kuukauden hyvin intensiivisesti… kyseessä on oma passion projektini, mikä on ollut on/off mielessäni jo vuosia, mutta nyt kaikki tähdet olivat vihdoin oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, ja pistin tuumasta toimeen. Kuka haluaa heittää arvauksia? Toiveissani on saada tämä ulos kenties jopa jo ensi viikolla – siis taas ellei mitään täysin ihmeellistä tapahdu ennen sitä!

Tulevan viikon vietän itsekin hieman eri maisemissa, nimittäin päätin hyvin viime hetkellä, että lähden näin muutaman päivän viiveellä Bahrainiin. En usko, että näen miestäni tämän jälkeen pariin kuukauteen, joten haluan viettää kaiken mahdollisen ajan yhdessä! Kuullaan siis sieltä!

Viimeaikaisia lemppareita

Olen taas viime aikoina huomannut sen saman minkä olen todennut monet kerrat aiemminkin – tarvin niin paljon järjestystä ja aikataulua elämääni, muuten mun päivät hujahtaa järkyttävällä vauhdilla (tai siis, samalla vauhdilla kuin aikataulujen kanssa, mutta ilman että saan välttämättä mitään aikaiseksi) ja oon koko ajan ihan hukassa ja sekaisin siitä, mitä oon sopinut tai aikonut tehdä, missä ja kenen kanssa. Just nyt mulla on vähän tällainen aikakausi menossa, ja sen lisäksi tavallista enemmän projekteja, mitä hoitaa, ja ihmisiä, ketä nähdä.

Ajattelin siis ottaa vähän kevyemmän aiheen tänne, jotta saan hetkeksi mielen pois kaikista niistä miljoonista tehtälistoista, mistä en ole hetkeen saanut ruksattua yhtään mitään vähemmäksi! Tässä siis viimeaikaisia random lemppareita…

Tv-sarjat

Netflix tuntuu tietävän miten hektistä mun elämä milloinkin on, ja lisää aina niillä huonoimmilla hetkillä useamman tosi kiinnostavan oloisen sarjan ohjelmistoon. Eli monta sarjaa roikkuu parhaillaan listalla, harvaa oon ehtinyt oikeasti aloittaa – uuden sarjan aloittaminen vaatii kuitenkin aina sen alun panoksen perehtyä uusiin hahmoihin ja tilanteisiin. Mutta päällimmäisenä mielessä suht pienen sitoutuminen sarja, mistä on siis vain kuusi jaksoa olemassa. Me katsottiin Primesta Soulmates-niminen sarja, minkä luoja on ymmärtääkseni ollut tekemässä ainakin yhtä Black Mirror-jaksoa. Sarjassa ollaan jonkun verran tulevaisuudessa, hetkessä missä on mahdollista tehdä testi, joka kertoo sulle sun aidon sielunkumppanin. Miten se vaikuttaa olemassa oleviin suhteisiin ja kuinka hyvin oman sielunkumppanin kanssa voi tulla toimeen? Oli tosi kiinnostava sarja ja me jouduttiin mieheni kanssa jatkuvasti pausettamaan, jotta voitiin nopeasti keskustella keskenämme omat mielipiteemme tapahtumiin. 

Podcastit

Kaksi viimeiaikaista lemppariani: Even the Rich, missä on eri julkkistarinoita Dianasta ja Meganista Britneyhin ja Paris Hiltonista Jay-Z ja Beyonceen, kaikki erillisissä neljän jakson seteissä, sekä Crime Weekly, missä puidaan enemmän ja vähemmän tunnettuja murhia ja katoamisia; toinen äänessä olevista on entinen poliisi/etsivä, joka antaa oman mielipiteensä siihen, kuulostavatko tutkimuksissa käytetyt menetelmät tavallisilta vai ei. 

Ja tietty meidän Aavikolla-podcast on jatkunut kakkoskaudella, tulkaa kuuntelemaan Spotifyhin ja Apple Podcasteihin!

Treenit

Mulle tuli jonkun aikaa sitten hetkellinen kyllästynyt salilla käymiseen, koska huomasin, että aloin toistaa samaa kaavaa koko ajan enkä nähnyt enää mitään uutta siinä tai tuloksissa. Pidin parin viikon tauon ja palasin antaumuksella Blogilates-treeneihin, ja ennen kaikkea niihin seitsemän päivän haasteisiin, missä viikon jokainen päivä toistetaan sama 20-30 minuutin treeni. Ne on edelleen mun lemppareita; tosi tehokkaita (hiki nousee varmasti pintaan) eivätkä vaadi muuta kuin joogamaton alle. Tällä viikolla palasin kyllä taas pitkästä aikaa salille – lähinnä koska halusin alkaa katsomaan matolla kävellessä uutta sarjaa, heh. Tuntui kyllä ihan hyvältä palata lyhyen tauon jälkeen!

Ruoka

Treenaamisen lisäksi mulle tuli hiljattain taas motivaatio alkaa syömään vähän askeettisemmin, koska mieheni täällä ollessa meillä tulee niin helposti syötyä ulkona tai tilattua ruokaa kotiin, ja se alkaa oikeasti vähän ajan päästä kyllästyttää ja maistua puulta, vaikka olisi miten hyvää tahansa. Viime viikolla tein ison padallisen yksinkertaista tomaatti-linssikeittoa (mihin heitin vaan mitä tahansa kotoa löysin, ja tietty paljon linssejä) ja se ruokki meidät useamman päivän ajan. Mietin, että pitää oikein palata tsekkaamaan mitä ruokia tein viime vuonna keväällä yksin ollessani, koska muistan et tein silloin lähes koko ajan ruokaa kotona ja se toimi hyvin.

Vaatteet

Täällä muuttui sää taas käytännössä yhdessä yössä – yhtenä päivänä oli ihan ok kävellä nahkatakki avoimena ulkona kesken päivää, ja nyt tuntuu että voisi pukeutua vaikka kuinka kevyesti ja silti päiväsaikaan tulisi kuuma. Ihan vielä ei toki olla kesän asteissa, mutta tuo muutos onko alle vai yli 25 astetta tuntuu silti yllättävän hyvin… Illat on onneksi edelleen vähän viileämpiä ja täten miellyttävämpiä. Oonkin potenut jokavuotista pukeutumiskriisiä; aloin just käyttää niitä nahkatakkeja ja farkkuja ja nyt ne alkaa jo tuntua liian paljolta. I’m not ready for this!! Siispä oon palannut ainakin hetkellisesti perus univormuuni; leggingsit tai pyöräilyshortsit ja ylisuuri paita tai crop top. Siistimpään menoon pellavashortseja ja kivoja toppeja. Missähän välissä sitä pääsisi taas kesämekkojen makuun?